suomeksipå svenskain english
 







Kauppiaiden rakennuttama

Taskun pooki on tärkeä osa Raahen ja koko Pohjanlahden merenkulun historiaa. Paikalliset kauppiaat kustansivat pookin rakentamisen 1850-luvulla kuten monessa muussakin rannikon kaupungissa Raumalta Kemiin. Syynä oli se, että valtio ei rakentanut seudulle majakoita tai muita merimerkkejä.

Purjelaivaliikenteen turvaamiseksi avovesikautena tarvittiin "majakoita" jotka muodollaan ja värityksellään kertoivat aluksille, että ne olivat tulossa määräsatamaansa. Valo ei ollut välttämättömyys, koska pimeällä ei haluttu seilata Suomen vaarallisella rannikolla - eikä yksityisillä olisi ollut varaakaan valomajakoihin. Ne olivat valtion harteilla.


Ukkosen vaurioittama pooki

Taskun pooki muodosti kahden muun pookin kanssa tärkeän opastuksen Raahen vanhaan satamaan purjehtineille laivoille. Myöhemmin Raaheen rakennettiin syväsatama ja pookien merkitys väheni. Kumpeleen pooki tuhoutui 1960-luvulla, mutta Iso-Kraaselin pooki on Taskun lisäksi yhä kertomassa merenkulun historiasta Raahessa. Taskun pooki poikkeaa muodoltaan kaikista muista Suomen ja Perämeren pookeista.

16 metriä korkeaa Taskun pookia on kunnostettu useaan kertaan. Sitä on suoristettu, sen runkoa on vahvistettu ja laudoitusta uusittu.

Viimeksi noin 2003 Raahen kaupunki ja
paikalliset veneilijät kunnostivat pookia yhdessä.
Suomen Majakkaseura palkitsi työn ensimmäisellä
Vuoden loistavin teko -palkinnollaan.

Kesti kuitenkin vain 10 vuotta, kun luonto näytti voimansa
ja ukkonen iski kahdesti pookiin
repien pahasti hajalla varsinkin
pookin viistoa yläosaa (noin 1/3 ylhäältä).