suomeksipå svenskain english
 



Lauantaina 16. kesäkuuta kohtasi joukko majakkaseuralaisia toisensa valtatie 13:n lähellä sijaitsevalla vuokramökillä Kangasniemellä Etelä-Savossa. Seuraavana päivänä oli edessä laivaretki Puulavedelle. Mutta sitä ennen oli aikaa tutustua toisiin, saunoa, grillata ja käydä vielä lavatansseissa Syvälahden lavalla. Sinne lähdettiinkin perusteellisen saunomisen jälkeen. Syvälahden lavalle nousi 24. kerran Agents-yhtye solistinaan nyt Vesa Haaja. Keikka oli erinomainen.



Sunnuntaina klo 10 kohtasi tuplasti suurempi joukko toisensa Kangasniemen kirkonkylän laivarannassa ms Siskon luona. Ms Sisko on tänä vuonna 100 vuotta täyttävä sisävesien veteraani, joka on kolunnut useilla järvillä Keski-Suomessa ja Savossa.



Tasan klo 10.30 ohjasi kippari Jukka Seppänen aurinkoisessa säässä Siskon laiturista suoraan etelään pitkin Ruovedenselkää. Ensimmäiset vanhat kummelit olivat Puulan saarissa. Yksi kummeleista oli vanhaa mallia mukaellen tehty uusi levykummeli. Alkuperäinen lienee tuhoutunut jäissä.



Kapean salmen tai kaivannon kautta siirryttiin Kotkaisen selälle ja sieltä mutkittelevan salmen kautta Vuojaselälle, jossa laiva kääntyi takaisin. Vanhoja kummeleita oli tuossa vaiheessa nähty 6-7. Ennen Kangasniemen satamaa nähtiin vielä yksi komea vanha kummeli.

Ruovedenselän ja Kotkaisen välisessä salmessa bongattiin vielä kaksi kiviperustalle rakennettua pylvästä, tihtaalia. Nuo yli sata vuotta vanhat rakennelmat ovat edelleen hyväkuntoisia, kauniita merimerkkejä.

Puulan kummeleiden tarina on erikoinen. Kun Savon rata 1880-luvulla rakennettiin, rakennettiin Puulan rannalle Otavaan rata. Samalla ryhdyttiin mittaamaan Puulaa ja suunnittelemaan sinne laivareittejä. Niitä luotiinkin pian kymmeniä kilometrejä. Väylien varrelle rakennettiin kivikummeleita, ja niihin puusta ylämerkit erottamaan kummelit toisistaan. Järvestä julkaistiin suurikokoinen merikartta, johon kummelit oli piirretty ylämerkkeineen. Vuosikymmenien kuluessa ylämerkit lahosivat pois, ja tietämys niiden merkityksestä katosi.

1990-luvun alussa silloisen Merenkulkulaitoksen väylämestari Jorma Manninen löysi Puulan vanhan kartan, ja ymmärsi nopeasti kummeleiden ylämerkkien merkityksen. Hän päätti palauttaa ne kummeleiden päälle. Projekti kesti kymmenkunta vuotta, mutta tuli tehtyä. Täysin tuhoutuneet kivikummelit hän korvasi niitä muistuttavilla puukummeleilla.

Mannisen arvokas kulttuurityö huomattiin viimein 2000-luvun alussa, ja hän sai työstään Kangasniemen vuoden kulttuuripalkinnon!

Puulan kiehtovia kummeleita voi ihailla ympäri laajaa Puulaa. Majakkaseura voisi seuraavalla kerralla tehdä tuplasti pidemmän reissun siten, etä puolet porukasta ajaisi Siskolla noin 30 kilometrin päässä olevaan kylänrantaan, ja palaisi autolla. Toinen porukka ajaisi laivalla paluumatkan. Näin päästäisiin kokemaan toinen Puulan suurista selistä, jylhä Simpiänselkä. Lähtijöitä tarvitaan noin 20. Yritetäänkö vuonna 2014?

Majakkaseuran retkue palasi Kangasniemen satamaan liki neljän tunnin leppoisan matkan jälkeen. Päivän anti oli hyvä. Seurue lähti tyytyväisenä paluumatkalle, kukin omiin suuntiinsa. Rankka sadekin alkoi vasta porukan ollessa jo autoissaan!

Teksti ja kuvat:
Pekka Väisänen
(matkanjohtaja)