suomeksipå svenskain english
 



Lauantaiaamuna Hangon Tulliniemessä tuuli melko navakasti (12 m/sek), kun veneemme lähti suunnistamaan Hauensuolen kautta kohti Gustavsvärnin majakkasaarta. Hauensuoli on oikeastaan kaksi pientä saarta Hangon edustalla. Nimensä saarikaksikko on saanut saarten välissä kiemurtelevan kapean salmen mukaan, joka kaiketi on entisaikojen ihmisten mielestä muistuttanut hauen suolta.





Saarella ihastelimme kallioon hakattuja lukuisia nimikirjoituksia ja vaakunoita, jotka saaren suojaisassa lahdessa myrskyä pitävät miehistöt olivat satojen vuosien kuluessa hakanneet rantakiviin. Siellä oli Ehrensvärdit, Flemingit ja suurin osa muistakin maan aatelissuvuista, osa kuin hiljan tehtyinä, osa jo sammaloituneina.





Hauensuolesta sitten jatkettiin Gustuun, jonne olikin enää lyhyt pyrähdys. Perillä meitä odotti tehokkaan kokkimme Katjan valmistama kalakeittolounas, joka jo maistuikin – olihan osa retkeläisistä lähtenyt liikkeelle jo tuntikausia sitten kotipaikkakunniltaan. Ruokailun jälkeen majoituimme: osa oli ottanut teltan mukaansa, mutta suurin osa yöpyi sumusireeninhoitajan talon avovintillä patjamajoituksessa.





Mutta eihän nyt reippaat majakkaseuralaiset sentään loikoilemaan ole tulleet! Iltapäiväksi meille oli keksitty hyödyllistä askarreltavaa. Osa lähti korjailemaan laituria, osa siivoamaan rantoja ja osa keräämään nyt niin trendikkäitä villivihanneksia. Syötäviä lajeja saarelta löytyi yllättävän paljon, vaikka pinta-alaa ei ole paljoa: oli ainakin maitohorsmaa, nokkosta, katajanmarjaa, ruohosipulia ja syötävinä koristeina käytettäviä mansikankukkia ja keto-orvokkia. Kopat täyttyivät nopeasti.















Iltapäivällä oli aikaa myös nauttia saaren ainutlaatuisesta tunnelmasta ja luonnosta. Tuuli yltyi vähitellen, ja illemmalla Merisää kertoi sen olevan jo 16 m/sek. Tyrskyt olivat komeita. Myös saaren kesään heräävää linnustoa oli ilo seurailla. Tiskipuuhat sujuivat reippaasti raikkaassa merituulessa, ja saunakin lämpeni iltaan ehdittäessä.















Saunan jälkeen kaikki sumusireeninhoitajan talosta löytyvät pöydät pistettiin yhteen, niille levitettiin liina ja taas päästiin Katjan sekä villivihannesryhmän herkkujen kimppuun! Kynttilänvalo, mukavat ihmiset, lasillinen viiniä, hyvää ruokaa ja ulkona tyrskyävä meri – siinäpä täydelliset illallisen ainekset!





Myöhäisellä iltakävelyllä oli tunnelmallista katsella vastarannalla hehkuvia Hangon valoja sekä telttojen seinien läpi väikkyvää yölamppujen kajetta. Pitkän päivän jälkeen uni maistui.




Sunnuntai valkeni pilvisempänä. Aamiaisen jälkeen jatkoimme edellisenä päivänä aloitettuja siivous- ja rakennusprojekteja leppoisaan tahtiin, mutta iltapäivän koittaessa kotimatka alkoi kutsua. Laiturikahvien jälkeen oli aika heittää hyvästit saarelle ja energiselle Majakkaseuran isäntäväelle. Rantakalliolla laulettiin vielä synttärionnittelulaulu retken vetäjälle Katjalle, jolla oli onni jäädä vielä pariksi päiväksi saareen. Sitten olikin aika hypätä veneeseen ja jättää jäähyväiset Gustulle, mutta luulenpa, että aika moni mietti mielessään vanhan laulun sanoin: ”Vielä mä palaan...”




Teksti: Eevakaisa Mäntyranta
Kuvat: Tommi Heinonen, Inkeri Karhunen, Eevakaisa Mäntyranta