suomeksipå svenskain english
 

Syyskuinen sunnuntai aukesi sateisena, kun Suomen Majakkaseuran jäsenet suuntasivat seuran toiselle matkalle Glosholmin majakan raunioille Porvoon Pellinkiin. Sade ei kuitenkaan menoa haitannut – oltiinhan lähdössä varsinaiselle pyhiinvaellusmatkalle.

Pellingissä meitä odotti paikallinen taksivene, joka vei väen ripeästi Glosholmin merivartioaseman laituriin. Glosholmin asemalta on hyvä hankkia lupa vierailuun saarella, ollaanhan aseman ”kotipihalla”. Lyhyen tervehdyskäynnin jälkeen suuntasimme kärrypolkua saaren toiseen päähän. Muutaman mutkan ja mäen takana näkyivät ensimmäiset merkit asutuksesta: vanha lahonnut kasarmi, suuri bunkkeri ja muita sotilasrakennelmia.

Polku haarautui vasemmalle tornin tyngän luo. Neliskanttisen graniittisen tornin juuri oli säilynyt hyvin. Sen yläpuolella kohoaa muutama metri pyöreää tiilitornia. Tässä on se mitä on jäljellä vuonna 1832 rakennetusta Suomen kolmanneksi vanhimmasta majakasta. Onneton tiukkapipo upseeri räjäytti tornin rauhanteon jälkeen toisessa maailmansodassa. Mies ei voinut jättää noudattamatta jo vanhentunutta käskyä. Liekö panosten purkaminen ollut liian työlästä? Miehen hölmöilyä voi vain surkutella. Toisaalta, tornin perustukset ovat niin vahvat, että torni voitaisiin rakentaa uudestaankin. Mesenaatit huomio!

Glosholmin majakka oli Tove Janssonin Muumi-kirjojen majakan esikuva. Viettäessään lapsuuden kesiään Pellingissä Tove Jansson vieraili silloin jo pookiksi muutetussa majakassa.

Retkikuntamme yhtenä tarkoituksena oli kartoittaa muiden jo kadonneiden majakkarakennusten sijaintia historia-asiantuntijamme Harri Nymanin johdolla. Muutaman kymmenen metrin päästä majakasta löytyikin majakkaväen asuinrakennuksen perustus. Puut olivat jo vallanneet sen. Sitä paremmin oli säilynyt lähempänä rantaa sijainneen luotsiaseman perustus. 1800-luvun lopun valokuvassa komea luotsiasema on nähtävissä juuri tällä paikalla. Kaikkien rakennusten mitat ja sijainnit dokumentoitiin.

Haikein mielin jätimme Glosholmin majakan iltapäivällä. Mielessä pyöri ajatus: kumpa Glosholm olisi saatu pelastettua nykypäiviin. Toisaalta on syytä iloita siitä, että lähes yhtä vanha, mutta suurempi Isokari säästyi niukasti samanlaiselta kohtalolta eli räjäytykseltä.


Teksti: Pekka Väisänen