suomeksipå svenskain english
 

Jos käyt Märketillä ja kiipeät majakan lyhtyyn, pääset näkemään sen nykyisen valolähteen: umpinaisen linssirummun, jonka pinta on maidonväristä, uurteista muovia. Siisti ja käytännöllisen näköinen laite




Millaisia valolaitteita Märketillä on ollut ennen kuvassa olevaa linssiä?

Nyt majakka saa valoenergiansa lyhdyn kylkeen asennetuista aurinkopaneeleista. Mistä valo sai energiansa sitä ennen?

Kaksi aikaisempaa valolaitteistoa ovat olleet varastossa Maarianhaminassa vuosikymmenien ajan. Ei kuitenkaan enää kauan. Ahvenanmaan Merenkulkumuseon avaa laajennetut tilansa 26.4.2012. Museo päätti sijoittaa esille kolme Ahvenanmaan upeimmista vanhoista majakkalinssistöistä.


Märketin linssistö uudelleen koottuna 2013

Näistä yksi on Märketin ensimmäinen linssi vuodelta 1885. Se valmistettiin Ranskassa, jossa prismalinssi majakoita varten alunperin kehitettiin.


Ensimmäisen linssin kellokoneistokaapin ovi. Barbier&Fenestren nimi ylimpänä, alla "Paris 1885".


Valolaitteita etsimässä

Ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista kaivaa vuosikymmeniä sitten pakatut valolaitteet esiin
ja pystyttää ne entiseen hahmoonsa. Museo kysyikin Majakkaseuralta, voisiko se tarjota apuaan. Seura otti yhteyttä Majakkamestareihin. Yhdistys on alkuaan Merenkulkulaitoksen työntekijöistä lähtenyt harrastajien yhdistys, ja osallistuu merenkulun turvalaitteiden ja niiden historiatiedon tallentamiseen.

Tuloksena tästä saapui kolme meriväylien turvalaitteiden asiantuntijaveteraania 19.3.2012 Maarianhaminaan, Ålands Sjöfartsmuseumin varastolle.

He purkivat laatikoita, etsivät ja tunnistivat erilaisia valolaitteita ja yhteenkuuluvia osia. He joutuivat mm. miettimään, miten korvata yli satavuotiaita ruuveja, sen aikaisine kierteineen. Ratkaisuja etsittiin ja kehitettiin läheisten rautakauppojen tarjonnasta.





Märketin linssi nro 1, Barbier & Fenestre Co:n 1885 valmistama kristalliprismalinssi kootaan kellokoneistoineen ja jalustoineen. Kellokoneiston punnukset, joiden painovoimalla linssistö saatiin pyörimään, tulevat sen yhteyteen esille erikseen. Majakkamestarien Kimmo Koivusen, Ismo Laulajaisen ja Rainer Walleniuksen päätavoite oli suunnitella kokoonpanoratkaisun ja koota linssi ja sitä pyörittävä kellokoneisto siihen vaiheeseen, jossa rakennelma on vielä turvallista kuljettaa Merenkulkumuseooon.

Kimmo Koivunen on tehnyt työuransa Merenkulkulaitoksen turvalaitteiden suunnittelijana, Ismo Laulajainen työskenteli Merenkulkulaitoksen työpajalla ja väylälaitteiden tarkastuslaivoilla, ja Rainer Wallenius Isokarin majakalta on viimeinen radiomajakkamestari Suomessa. Asiantuntijoiden laatu oli siis pitkän linjan suunnittelijoiden, huoltajien ja käyttäjien tietämystä. Linssin kokoamisen sivussa he tunnistivat ja luokittelivat varastolla pieniä ja suuria valolaitteita 1800-luvulta alkaen. Tänä aikana laitteiden kehitys oli koko ajan vilkasta, muuttuen energiamuotojen ja tekniikan kehityksen mukana.

Märket 1. prismalinssi


Märketin 1.linssi vuodelta 1885 kuuluu vanhimpien linssien legendaariseen joukkoon. Augustin-Jean Fresnel kehitti tämän valaisinratkaisun majakoita varten, ja ensimmäinen Fresnel-linssi asennettiin Cordouanin majakkaan vuonna 1823. Fresnel-linssi keskitti majakan valon yhdeksi säteeksi, jonka näkyvyys piteni yli 30 kilometriin.

Verkkosivuilta löytyy havainnollinen ja hauska video, jossa kuvataan majakoiden Fresnel- linssin toimintaa
Lisää tietoa Fresnel-linsseistä ja niiden kehityksestä.

Fresnelin linssiratkaisulla on ollut valon suuntaajana edelleen käyttöä. Jopa autovalot toimivat samalla optisella periaatteella kuin valomajakka.

Vastaavanlainen valon keskittäminen onnistuisi yhdellä hiotulla linssillä. Mutta siitä tulisi käsittämättömän painava ja sen hiominen olisi perin työlästä. Fresnel "viipaloi" ison linssin samankeskisiksi kaariprismoiksi, jotka oli hammastettu toiselta puoleltaan, ja kokosi linssistönsä niistä. Kokonaisuus oli kevyempi, ja osalinssien hiominen tietenkin helpompaa.


Märketin keskiosan linssi on vielä kuplamuovikääreessään. Sen hammastukset ja kupera keskilinssi näkyvät kuvassa


Märketin linssi muodostuu siis kolmesta osasta. Ala- ja keskiosa muodostavat lieriömäisen linssirummun. Yläosa on kupolimainen, ja sen prismat ovat kaarevia. Kaikissa kolmessa kerroksessa on 16 prismalinssiä kussakin. Majakkamestarien ryhmä kokosi ala- ja keskiosan, ja liittivät ne yhteen.


Ismo Laulajainen liittää yksittäisiä prismoja toisiinsa: 16 keskikerroksessa ja 16 alaosassa


Kolmiosaisen linssistön ylin osa on koossa: Merenkulkumuseon kokoelmanhoitaja seuraa aarteen uudelleensyntymistä.

Kaikkia pultteja, muttereita ja ruuveja vastakappaleineen ei löytynyt Märketin vanhaan lyhtyyn, ja niitä piti käydä ostamassa ja teettämässä useampaan kertaan. Lisäksi teetettiin pari rengaslaippaa, jotka sijoitettiin paikoilleen.



Prismalinssin alkuperäinen kaavakuva auttoi kokoamisessa. Kuvassa näkyy linssin rumpumainen alaosa ja kupolimainen yläosa. Alinna on jalusta, joka sisältää linssä pyörittävän kellokoneiston



Kellokoneisto on koottu ja liitetetään myöhemmin leveään jalustaosaan



Tästä eteenpäin



Märketin linssin kellokoneisto ja varsi, jonka päälle linssistö lopuksi nostetaan


Linssiprismojen rumpu- ja kupoliosat on turvallisinta liittää yhteen vasta niiden tulevassa sijoituspaikaissa Merenkulkumuseon aulassa. Siellä linssi myös nostetaan paikoilleen kellokoneiston päällä olevan varren päähän.

Odotamme nyt Ålands Sjöfartsmuseumin avajaisia 26.4.2012, jonka jälkeen Märketin kaunista ensimmästä linssiä pääsee museossa katsomaan.

Mutta varastossa heräsi muitakin mielenkiintoisia ajatuksia ja mahdollisuuksia:

Myös Märketin 2.linssi löytyi varaston puulaatikoista. Majakkamestarit kokosivat sen jalustaa, hehkusukan vaihtajaa ja miettivät valmiiksi, millainen kokonaisuus siitä tulisi. Tämäkin on fresnel-linssi, mutta valmistettu Ruotsissa 1970-luvulla.

Miksi linssi Märketillä vaihdettiin silloin? Millaisia mahdollisuuksia on saada se tulevaisuudessa esille?























Märketin valolaitteet
ja niiden energialähde 1885 alkaen:


- 1.linssi: 1885-1976 katadioptrinen 3.lk. linssistö Ranska, (E.Barbier & Fenestre). Energia: 1885-1903 petroliöljystä, 1903-1955 petrolikaasusta, 1955-1976 voima-aseman sähkö.

- 2.linssi: 1976-1998 (vuosiluku epävarma) dioptrinen linssistö, jollaisia valmisti AGA ruotsissa. Linssi vaihdettiin majakan automatisoinnin yhteydessä. Energia: asetyleenikaasu.

- 3.linssi (nykyinen): 1998 (vuosiluku epävarma) - muovinen dioptrinen rumpulinssi, valmistaja amerikkalainen Tideland, suom.mallinimi ML300). Energia: aurinkopaneelit.
Aurinkopaneelien käyttöönoton ajankohta epävarma
Tiedot: Seppo Laurell, Valoa merellä 2009; Kimmo Koivunen Majakkamestarit ry














Isokarin viimeistä majakkamestaria Rainer Wallenius ja Sälskärin majakkamestari Bengt Häger tapaavat kiinnostavassa ympäristössä.















Kimmo Koivunen on nähnyt monen aikakauden merenkulun turvalaitteita, mutta tämän urakan kohde lienee niistä vanhin?







Hienostuneita yksityiskohtia karun kallioluodon majakkavarustuksissa - kellokoneiston kaapinoven vedike














Märketin inventaarikirja vuodelta 1889 kuvaa linssistöä ja sen toimintaa yksityiskohtaisesti ja sanavalinnoin, jotka ehkä kertovat esteettisestäkin kokemuksesta:

Linsapparatur för tindrande hvite sken är levererad af firman Barbier & Fenestre i Paris, visar förlängda blänkar hvar 6ste sekund om 4 sekunders varaktighet och 2 sekunders mörkt mellanrum.

Förlängningen af blänkarne åstadskommes därigenom att medelakseln för kupolens prismer är förskjuten 3o 30’ till höger om samma akseln för linstrummans pannearer, och akseln för nedra delens prismer är förskjuten 3o 30’ till höger om akseln för kupolens prismer.

Sålunda synes den starka ljusstrålen utströmma först ur linstrumman, därefter ur kupolen och sist ur nedre delen, hvilket gifver åt skenet ett flammande utseende.

Linstrumman har en höjd af 0,649 meter och en inre diameter av 1,0 meter, består af 16 blänkpanneaner/pannearer med 13 element i hvarje.
Kupolens höjd 0,6395 meter och utgöres af 16 linsfack med 11 element i hvarje.